Käytiin luokan kanssa katsomassa kangasvaihtoehtoja Yliopistonkadun Eurokankaassa keskustassa. Oli kiva käydä porukalla niin opettaja kertoi mitkä kankaat ovat hyviä tähän ompelutyöhön ja mitkä kankaat ei, lopuksi pystyi vielä opettajalta varmistamaan jos löytyi kiva että soveltuuko se.
Löysin ihanan kukkakuosisen kankaan, pellavaa 55% viskoosia 45%. Ostin mekkoon vuoren joka sopii sinisiin kukkiin. Huomasin sattumalta että mulla on kukkakuosia jokaisessa koulutyössäni. Ensimmäisessä ruskeassa hameessa oli maltillisempaa, pientä kukkaa, sitten housuissa kukkayksityiskohdat taskuissa ja tähän tulee sitten runsasta kesäistä kukkaa.
Mallista en ole aivan varma. Meillä on 3 mallia joita saa hieman muokata (eivät nämä mitkä ovat yllä, ne olen piirtänyt itse) , esim päättää tekeekö hihan, leveän vai kapean helman ja kaula-aukkoa saa jonkin verran muunnella.
Itse mietin hieman V-mallista kaula-aukkoa. Tällä kertaa harkitsin jos tekisin leveähelmaisen mekosta. Olen nyt tehnyt vain noita kapeita malleja, ja leveähelmainen mekko voisi sopia mulle myös. Tulisi myös hyvää harjotusta kun tekee eri mallisen helman.
En myöskään vielä tiedä teenkö hihaa vai en. Jos teen hihan, teen siitä lyhyehkön tai tuollaisen ihan lyhyen, mikä on yhdessä ylläolevassa hahmotelmassa.
Tänään pohdiskelin vähän tätä opiskelua. Vuoden päästä mulla on jo ammatti. Olen saanut tosi hyvää työkokemusta jo Inkurissa tämän alan työstä. On jotenkin tosi kiva että sitten minulla on ammatti, enkä ole vain lukion käynyt. Pelkässä lukion käymisessä ei mielestäni ole mitään hienoa, tai edes järkevää. Siellä saa tuhlattua aikaansa, jos ei aio mennä yliopistoon tai hyödyntää sitä juuri lukiosta saatavaa opiskelua johonkin. Sitä mieltä olen että koulu kannattaa käydä kunnolla tai ei ollenkaan. Ja itseäni juuri harmittaa ne huonot lukioarvosanat kun en käynyt koulua kunnolla ja ei kiinnostanut. Nyt ei tee mieli näyttää todistusta ikinä. Siksi varmaan myös lukion jälkeen odotin niin kauan ennen uudelleen opiskelua, tai en edes tiennyt opiskelenko enää koskaan. Koska en halua tuhlata aikaani huonoon paperiin, jos ei kiinnosta. Tosi kivaa, että ainakin vuoden päästä voin sanoo kun jossakin kysytään ammattia. "Olen ammatiltani vaatetusartesaani."
Teimme koulussa kotelomekkoharjoituksen, jossa harjoittelimme sekä hihallisen että hihattoman puolen. Tämä oli ensimmäinen koskaan ompelemani hiha ja siihen ei tullut yhtään ryppyä ja asettui hyvin, olen siitä oikein tyytyväinen. Piilovetoketjun kanssa olisin voinut onnistua vielä paremmin, niin että se jäisi vielä enemmän piiloon. Niitä ei ole tullut hetkeen ommeltua ja onnistuin mielestäni paremmin viimeksi kun sellaisen tein hameeseen koulun ensimmäisellä jaksolla. 
