Työharjoittelun ensimmäinen viikko

Juhlamekon nyörityksen teko jatkui, korjaustöissä tuntuu tällä hetkellä haastavimmalta se kun vaate on saatettu ommella kasaan alunperin ihan eri pituisilla saumanvaroilla, eikä sivut kohtaa ja vaate täytyy ommella kasaan samasta kohdasta kun se korjataan, niin täytyy tarkkaan katsoa mistä se on ommeltu, sivuja ei voi vain vetää yhteen koska esim. tässä tapauksessa vuori muuten voisi kiristää.

Nyt juhlapuku oli sovitusvaiheessa.

Silitin myös kauluspaitoja. Sain hyviä vinkkejä kauluspaidan silitykseen. Kannattaa myös tarkastaa ensin ovatko kaikki napit kunnolla kiinni, jos joku on huonosti sen voi ommella uudelleen ennen silitystä. (Niin paita ei rypisty uudelleen nappia ommellessa) Haluaisin kotiinikin tämmöisen hihatelineen, paljon helpompi silittää hihoja.

Tällä koneella ompelen työharjoittelussa.

Tähän hääpukuun täytyy vaihtaa silmunapituksen silmukkarivistö, se on päässyt rispaantumaan.

Tässä nauhassa oli liian tiheästi silmukat, mutta kun jokatoisen lenkin käänsi sivuun niin etäisyys oli juuri sopiva.

Tarkistus onko lenkit samalla tasolla nappien kanssa.

Sitten vuori kiinni.Tässä mielestäni oli haastavaa ommella juuri oikeasta kohdasta niin että vain lenkit jäisivät näkyviin oikealle puolelle eikä nauha.

Sitten sinisen juhlamekon asiakas tuli sovitukseen. Mekko oli tosi kaunis hänen yllään. Sovituksessa laitettiin alle tulevan varjokaitaleen kangasta ja testattiin miltä nyöritys näyttää.

Oli tosi kiva kun asiakas antoi luvan ottaa kuvan ja sain laittaa sen blogiini. Varjokaitaletta ei ole vielä rakennettu kuntoon ja nyörityksen sivuille tulee vielä luut niin reunat eivät ryppyynny noin. Laitan vielä kuvia projektin edettyä.

Olen päässyt myös purkaamaan vetoketjuja, siivoamaan, näkemään erilaisten vaatteiden sovituksia, oppinut erityyppisiä vetoketjuja ja muuta, kaikkea mitä työpäivät pitävät sisällään. Asiakkaat ovat olleet tosi mukavia.